Onko Varsinais-Suomi valmis venäläisten matkailijoiden virtaan?

Suomen matkailututkimuksen seura ry:n järjestämä VIII Matkailu- ja vapaa-ajantutkimuksen symposium järjestettiin 14.–15.3.2013 Imatralla teemalla ”Matkailun kasvusuuntia - Tekevätkö venäläiset Suomesta matkailumaan?”

Venäläiset Suomessa ja somessa

Symposiumin avasi vararehtori Merja Heino (Saimaan amk) kertomalla, miten Venäjän läheisyys näkyy oppilaitoksen arjessa: venäläisiä opiskelijoita on paljon, suomalaiset opiskelijat käyvät vaihdossa Venäjällä ja esimerkiksi kaikki restonomiopiskelijat opiskelevat venäjää. Suomen matkailututkimuksen seuran tervehdyksessä puheenjohtaja Antti Honkanen puolestaan huomautti, että muutamia vuosia sitten venäläisistä matkailijoista ei ollut juurikaan tutkimustietoa, mutta nyt venäläisten matkailijoiden kulutuskäyttäytymisestä tiedetään jo paljon ja tutkimusta tehdään monella eri taholla. Torstain keynote-puheenvuorossa Teemu Hakolahti (Mediatalo Toimelias Oy) kertoi sosiaalisesta mediasta Venäjällä. VKontakte, Venäjän Facebook, on jo monille tuttu, mutta Hakolahti avasi monin käytännön esimerkein suomalaisten matkailuyritysten onnistuneita ja myös epäonnistuneita digitaalisen markkinoinnin kokemuksia Venäjän markkinoilta. Sosiaalisen median suosiota Venäjällä selittää se, luotettavimpana tiedonlähteenä on pitkään pidetty omaa lähipiiriä, joka nykyisin löytyy kätevästi sosiaalisesta mediasta.

Asenteet venäläisiä vapaa-ajanasukkaita kohtaan

Päivän muista esityksistä nostan tässä esiin muutaman. Ensinnäkin MEK:n Tom Ylkänen valotti venäläisten matkailua Suomessa historiasta nykypäivään ja muistutti, että venäläiset ovat kautta aikain olleet yksi tärkeimmistä matkailijaryhmistämme. Antti Honkanen ja Olga Lipkina (Itä-Suomen yliopisto) kertoivat tutkimushankkeestaan, jossa selvitettiin sekä itäsuomalaisten asenteita venäläisiä vapaa-ajanasukkaita kohtaan että venäläisten näkemyksiä ja motiiveja vapaa-ajan viettoon Itä-Suomessa. Savonlinnan seudulla tehdyn kyselytutkimuksen perusteella mediassa esitetyt pelot, kuten kiinteistöjen hintatason nousu, rikollisuuden lisääntyminen ja Saimaan rantojen muuttuminen datsha-kyliksi, olivat varsin yleisiä paikallisväestön ja alueen suomalaisten vapaa-ajanasukkaiden keskuudessa. Kolmannes vastaajista piti venäläismökkeilyn lisääntymistä uhkana ja neljännes näki sen mahdollisuutena, mutta suurin osa vastaajista asettui näiden ääripäiden väliin. Venäläiset vapaa-ajanasukkaat sitä vastoin olivat pitkälti tietämättömiä ympärillään vellovasta mediakeskustelusta ja heidän käsityksensä Suomesta ja suomalaisista olivat varsin positiivisia. Useimmat haastatelluista olivat matkailleet alueella ennen vapaa-ajanasunnon hankkimista ja kohtaamiset paikallisväestön kanssa olivat sujuneet pääasiassa hyvin. Luonnonläheisyys, turvallisuus ja edullisuus nousivat tärkeimmiksi vapaa-ajanasunnon hankkimisen motiiveiksi. Honkanen ja Lipkina muistuttivat, että tulevaisuuden kannalta merkittävää on se, miten paikallisväestön ja venäläisten vapaa-ajanasukkaiden välinen vuorovaikutus kehittyy ja millaisiksi ryhmien käsitykset toisistaan muodostuvat näiden kohtaamisten perusteella.

Venäläisten matkailijoiden motiivit ja tarpeet

Ekaterina Miettinen (Itä-Suomen yliopisto) puolestaan kertoi kyselytutkimuksestaan, jossa selvitettiin Joensuun alueen vetovoimaa venäläisten matkailijoiden keskuudessa. Matkailun motiiveina korostuivat ostosmahdollisuudet, muu matkailutarjonta sekä ystävien ja sukulaisten tapaaminen. Mielenkiintoisia ajatuksia ja tutkimustuloksia nosti esiin myös Miikka Raulo, joka kertoi Matkailun ja elämystuotannon OSKEn projekteista, joissa on kokeiltu erilaisia tapoja tuotteistaa palveluita ja hyödyntää venäläistä sosiaalista mediaa suomalaisten matkailuyritysten markkinointikanavana. Muun muassa bloggari-vierailut ovat olleet onnistuneita ja eri puolilla Suomea on järjestetty työpajoja, joissa on kehitetty ja tuunattu tuotteita venäläisille.

Perjantain pääesiintyjänä oli kenties Suomen tunnetuin venäläisten matkailijoiden asiantuntija Pasi Nurkka (TAK Oy), joka esitteli uusimpia tutkimustuloksia. Suomi on edelleen venäläisten suosituin matkakohde, vuonna 2012 venäläiset tekivät Suomeen yhteensä yli 5 miljoonaa matkaa ja kasvupotentiaali on huomattavan suuri. Valtaosa venäläisistä matkailijoista on lähtöisin Pietarin alueelta ja matkan päätarkoitus on ostosten tekeminen. Kuitenkin myös Moskovan alueelta tehdään Suomeen jo noin 200 000 matkaa vuodessa. Luonnollisesti Itä-Suomen kaupungit, Lappeenranta ja Imatra ovat Helsingin ohella tärkeimpiä matkakohteita. Tutkimusten mukaan venäläiset matkailijat eivät kuitenkaan halua viettää lomaansa muiden venäläisten kanssa, minkä me varsinaissuomalaiset voimme nähdä mahdollisuutena. Mielenkiintoista oli myös se, että tietyt stereotypiat venäläismatkailijoista ovat hyvin vahvoja; tyypillisesti ajattelemme, että venäläiset kaipaavat esimerkiksi kasinoita ja kylpylöitä, vaikka tutkimusten mukaan luonto ja luontoaktiviteetit koetaan huomattavasti vetovoimaisimmiksi. Keskustelua käytiin myös hyvinvointimatkailusta ja siitä, mitä esimerkiksi wellness venäläisille tarkoittaa. Myöhemmin Jano Suni (Itä-Suomen yliopisto) kertoi venäläisten maaseutumatkailijoiden motiiveista, joissa niissäkin luontoon liittyvät näkökulmat korostuivat.

Itä-Suomi vs. Länsi-Suomi

Symposiumissa kävi selväksi, että tutkimusta venäläisistä matkailijoista tehdään lähinnä Itä-Suomessa. Virkistävän poikkeuksen muodosti Jonna Monosen (Hanken) esitys Vaasan matkailuelinkeinon valmiudesta ja halukkuudesta vastaanottaa venäläisiä matkailijoita. Toistaiseksi varsin harvat venäläiset suuntaavat Länsi-Suomeen ja erityisesti Pohjanmaalle, mutta haastattelututkimuksen perusteella yritysten edustajat odottavat kovasti venäläisiä matkailijoita ja suhtautuminen venäläisiin oli erittäin positiivista. Itäsuomalaiset tutkijat kommentoivat, että yllättävänkin positiivinen suhtautuminen saattaa johtua juuri siitä, ettei venäläisiä matkailijoita juurikaan ole Vaasan seudulla.

Turkulaisena matkailututkijana esityksiä kuunnellessa väkisinkin huomasi pohtivansa, olemmeko me täällä Varsinais-Suomessa valmiita kasvavaan venäläisten matkailijoiden määrään. Kukaan ei varmasti enää kyseenalaista venäläisten matkailijoiden merkitystä Suomen matkailuelinkeinolle, se on jo nyt miljardibisnestä. Vaikkeivät hurjimmat kasvuskenaariot toteutuisivatkaan, niin esimerkiksi Pasi Nurkka pitää varsin todennäköisenä, että kymmenen vuoden päästä venäläiset tekevät Suomeen 17–18 miljoonaa matkaa. Jos viisumivapaus, josta Nina Vesterinen (TEM) esityksessään puhui, toteutuu, tulee määrä olemaan vielä huomattavasti korkeampi. Näistä matkoista osa varmasti suuntautuu myös Länsirannikolle, esimerkiksi upeaan ja ainutlaatuiseen saaristoomme. Ruotsalaiset ovat aina olleet ja tulevat jatkossakin olemaan tärkeä matkailijasegmentti, jota ei saa missään nimessä unohtaa. Mutta tulevaisuudessa matkailun kasvu tulee eittämättä idästä.

Juulia Räikkönen
Tohtorikoulutettava, Turun kauppakorkeakoulu
Suomen matkailututkimuksen seura ry:n hallituksen jäsen

Suomen matkailututkimuksen seuran sivut