Hyvinvoiva Linnakaupunki – myös matkailijoille?

Hyvinvoiva Linnakaupunki – myös matkailijoille?

Hyvinvoinnin suunniteltu, koettu ja aistittu sosio-materiaalisuus Turun Linnakaupungissa -tutkimushankkeessa on viimeisen kahden vuoden ajan tutkittu aistietnografian keinoin Linnakaupungin arkea ja sitä, miten asukkaat kokevat heidän hyvinvointinsa alueella rakentuvan. Monitieteisen hankkeen tutkijat tulevat etnologian, kulttuurihistorian ja museologian aloilta Turun yliopistosta ja Åbo Akademista. Hanketta on rahoittanut Turun kaupunkitutkimusohjelma.

Hankkeessa on keskitytty erityisesti kolmen eri alueen; Harppuunakorttelin, Linnanfältin ja Herttuankulman, arjen aistikokemusten tallentamiseen videoitujen kävelyhaastattelujen avulla. Tutkijat kävelivät alueen asukkaiden ja siellä työskentelevien kanssa heidän arjen kulkureittejään havainnoiden hyvinvoinnin kokemuksiin liittyviä yksityiskohtia sekä tapoja liikkua alueella. Kävelyhaastatteluja tehtiin myös kaupunkisuunnittelijoiden kanssa. Monet valitsivat kulkureittinsä kiertämään Turun linnaa, ja usein haluttiin myös havainnoida Aurajokea ja sen liikennettä. Forum Marinum nousi esille erityisesti lapsiperheiden ajanviettopaikkana. Osa haastatelluista oli tietoisia tulevasta Historian ja tulevaisuuden museosta ja sen ajateltiin tarjoavan tulevaisuudessa sellaisia palveluja, joita alueen asukkaat voivat hyödyntää matkailijoiden tavoin. Alueen ajalliset kerrostumat kiehtovat asukkaita, ja moni viihtyy satama- ja pienteollisuuden rosoiseltakin vaikuttavassa ympäristössä.

Satamaan suuntautuva liikenne koettiin haastatteluissa luovan alueelle omanlaistaan tunnelmaa: esimerkiksi junan säännöllinen kulkeminen ja radan läsnäolo eivät haittaa asukkaita, vaan radan reunukset koetaan yhdeksi tärkeäksi virkistysreitiksi, joka tarjoaa päällystämättömiä polkuja ja luonnon rauhaa muutoin urbaanin ympäristön keskellä. Vaikka radan reitti tulevaisuudessa muuttuu, toivotaan ”viherbaanan” säilyvän. Tällä hetkellä alueella asuvat tuntevat junien kulkuajat, ja kokevat radan vieruksen turvalliseksi kävellä. Myös satamaan kulkevat ja sieltä poispäin suuntaavat matkailijat koettiin pääsääntöisesti ”paikkaan kuuluvina”, eivät häiriötä tuottavina. Alue nähdään ainakin toistaiseksi varsin rauhallisena asuinympäristönä, vaikka joitakin palveluita sieltä puuttuu. Osa kaipaa isompaa päivittäistavarakauppaa, osa taas näkee asuvansa niin lähellä Turun keskustan palveluita, ettei koe puutteita palvelutarjonnassa.

Haastatteluissa keskusteltiin myös erityisesti Herttuankulmaan liitetyistä negatiivisista mielikuvista. Osa lähistöllä asuvista kritisoi alueen kehittymistä korkeaksi ja tiiviiksi, kiviseksi koetuksi kaupunkitilaksi. Toisaalta haastatellut Herttuankulman asukkaat kertoivat viihtyvänsä alueella, eivätkä tunnistaneet siihen liitettyjä voimakkaita mielikuvia. Kaupunkivihreän tärkeys huomioitiin ylipäätään varsin laajasti; joutomaiden puskat ja pöheiköt edustavat monelle sellaista kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, jota halutaan vaalia ja ylläpitää. Uudenkaan asuinalueen ei tarvitse olla viimeisen päälle viimeisteltyä tilaa. Asukkaat haluavat itse valita arjen reittejään, yllättyä ja löytää uutta tutustakin ympäristöstä. Matkailijalle Linnakaupunki saattaa vielä näyttäytyä lähinnä Turun linnan ympäristön museokortteleina, mutta tulevaisuudessa alueen nähdään laajenevan yhä monimuotoisemmaksi kulttuurialueeksi, sekä alueen asukkaiden että matkailijoiden käyttöön.

Hyvinvoiva Linnakaupunki -hankkeesta julkaistaan alkuvuodesta suosituksia kaupunkisuunnitteluun. Tarkoituksena on kiinnittää aikaisempaa paremmin huomiota kaupunkilaisten arjen aistikokemuksiin ja niiden hyödyntämiseen suunnitteluprosessien aikana.

Lisätietoa Hyvinvoiva Linnakaupunki -hankkeesta opiskelijavoimin tehdyiltä hankesivuilta: https://blogit.utu.fi/linnakaupunki/

Teksti: Maija Mäki, Turun yliopisto