Akateeminen Grand Tour

Käsitteellä Grand Tour tarkoitetaan nuorten englantilaisten aristokraattien keskuudessa 1600-1800 -luvuilla vallinnutta melko yleistä ilmiötä, itsenäistä matkailua Eurooppaan, joka nähtiin tärkeänä kasvattavana rituaalina. Se mahdollisti nuorille matkaajille vieraiden kielten ja kulttuurin oppimista, tutustumista eurooppalaiseen taiteeseen, klassiseen musiikkiin ja arkkitehtuuriin. Grand Tour kehittyi lopulta niin sanotuksi matkailuksi ja oikeastaan loi sanan turisti (tourist) vaikka suomen kielellä käytänkin mieluummin sanaa matkailija.  Matkustamisen filosofiaan liittyi siis (jo) tuolloin matkailun näkeminen oppimista ja sivistystä edistävänä toimintona[i].

Matkailusta on sittemmin tullut arkipäivää ja se on aivan toisella tavalla mahdollista jokaiselle kuin mitä se oli tuolloin muutama sata vuotta sitten. Ollaan tultu jopa ilmiön ääripäähän ja monet suositut matkailukohteet, kuten esim. Venetsia ja Barcelona kärsivät liikamatkailusta (overtourism)[ii]. Liikamatkustuksen lisäksi ilmastonmuutos ja Covid19 -pandemia ovat tekijöitä, jotka ovat pakottaneet matkailun rajoittamiseen[iii] . Luovana ja idearikkaana tunnettu matkailuala löytää uskoakseni tähänkin keinot, satsaamalla esim. lähimatkailuun tai virtuaaliseen matkailuun AI- ja AR-teknologian siivittämänä[iv].

Mutta mitä tarkoitan käsitteellä akateeminen Grand Tour? Tällainen matkailun uusi ulottuvuus alkoi aueta minulle, kun aloitin akateemisen urani Turun kauppakorkeakoulussa vuosituhannen vaihteessa. Perin edeltäjältäni Matkailupalvelujen markkinointi -kurssin, josta tuli opetustehtävieni suosikki usean vuoden ajaksi. Lisäsin kurssin sisältöön – ja otsikkoon - tosin jo melko nopeasti kulttuurin, koska näin kulttuuripalvelut tärkeässä roolissa matkailun vetovoimatekijöinä. Matkailun akateemiseen tutkimukseen syvennyin kuin aloitin tehdä väitöskirjaani[v] matkailun liiketoimintaverkostoista ja niiden koordinoinnista. Väitöskirjan osatutkimuksiin – sen artikkeleihin liittyvät haastattelut veivät minua ihan konkreettisestikin matkoille, olivathan tutkimani Cruise Baltic -verkoston toimijat Itämerta ympäröivissä kaupungeissa eli tässäkin mielessä olin akateemisella Grand Tour:illa.

Akateeminen Grand Tour on sittemmin jatkunut – matkan alussa teoreettinen mielenkiintoni suuntautui lähinnä liiketoimintaverkostoihin ja niiden hallintaan[vi], myöhemmin minua alkoi erityisesti kiinnostaa paikan, kaupungin ja alueen brändi matkailukohdetta erilaistavana[vii] ja sen kilpailukykyä edistävänä teoreettisena ilmiönä. Risteilymatkailuun liittyvä kiinnostus on myös jatkunut aivan näihin aikoihin asti ja työstämme kirjoittajakollegoideni kanssa jatkoa edelliselle aiheeseen liittyvälle artikkelille[viii], jossa tarkastelimme rannikkokohteen kestävää kehitystä sekä risteilymatkustajien että alueen sidosryhmien näkökulmasta.

Akateemiseen Grand Tour:iini on opetuksen ja tutkimuksen lisäksi liittynyt myös vahva sidosryhmäyhteistyö. Olen ollut mm. Turun Matkailuakatemian toiminnassa mukana sen perustamisesta alkaen ja olen paitsi itse osallistunut, myös saanut aitiopaikalta seurata sen toimintaan osallistuvien opettaja- ja tutkijakollegoiden tiivistä yhteistyötä kentän toimijoiden ja päättäjien kanssa matkailun parhaaksi.

Vuosi 2024 on Turun Matkailuakatemian juhlavuosi, kun sen perustamisesta tulee kuluneeksi 20 vuotta. Onnea ja menestystä myös jatkoon, Turun Matkailuakatemia!

 Lähteet:

[i] Brodsky-Porges, N. (1981) The Grand Tour: Travel as an Educational Device: 1600–1800. Annals of Tourism Research, VIII(2), 171–186.

[ii] Hospers, G.-J. (2019) Overtourism in European Cities: From Challenges to Coping Strategies, CESifo Forum, Leibniz-Institut für Wirtschaftsforschung an der Universität München, München, 20(3), 20-2.

[iii] Bertocchi, D. -  Camatti, N. -  Giove, S. -  van der Borg, J. (2021) Venice and Overtourism: Simulating Sustainable Development Scenarios through a Tourism Carrying Capacity Model. Sustainability, 12(2), 512.  

[iv] Vermaa, S. – Warrier, L. – Bolia, B. - Mehta, S. (2022) Past, present, and future of virtual tourism - a literature review. International Journal of Information Management Data Insights.

[v] Lemmetyinen, Arja (2010) The coordination of cooperation in tourism business networks. Turku School of Economics. Series A-4.

[vi] Lemmetyinen, A. – Go, F.M. (2009) The key capabilities required for managing tourism business networks. Tourism Management, 30(1), 31-40.

[vii] Hakala, U. – Lemmetyinen, A. – Nieminen, L. (2020) Rebranding a “rather strange, definitely unique” city via co‑creation with its residents. Place Branding and Public Diplomacy, 16, 316-25.  

[viii] Dimitrovski, D. - Lemmetyinen, A. – Nieminen, L.  – Pohjola, T. (2021) Understanding coastal and marine tourism sustainability - A multi-stakeholder analysis. Journal of Destination Marketing & Management, Vol. 19(2), 100554.